Tag: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

My Thoughts on Finding Employment in the Finnish Education Sector

Posted on by Ville Kilpiä

Okay. Now listen to this.

I’m currently working on a one-year fixed-term contract as a communications teacher at a university of applied sciences. I have about nine consecutive years of experience teaching Finnish language, communication and interaction skills in vocational upper-secondary programmes. In autumn 2024 I filled in as a substitute Finnish and literature teacher at upper-secondary schools in Eurajoki and Nurmo. I’m good at what I do, highly competent and, above all, valued by my students. My special strength is that, through genuine personal encounters, I can get students to learn—and even get excited about—Finnish language studies. Unfortunately, in my present job I rarely meet my students face-to-face, so my opportunities in remote-teaching roles are very limited. Besides teaching, I also have corporate-sector experience in communications.

In summer 2024 I completed my second master’s degree (M.Sc. in Administration and Management, with a focus on the psychology of leadership) at the University of Lapland. My first master’s (M.A. in Finnish Language) was finished in 2015 at the University of Helsinki. My minors include extensive (at least 60 ECTS) studies in management, psychology and literature. Shorter minors (at least 25 ECTS) cover communications, education, economics and statistics, educational leadership and administration (the standard Finnish principal qualification), and special education. Naturally, I also hold the required teacher-pedagogical studies.

After summer 2024 I resigned from my civil-service teaching post at Sedu Seinäjoki because I wanted new challenges and a wider perspective on the education sector. Under Sedu policy, taking unpaid leave to work elsewhere wasn’t possible. For the past year I’ve been applying for positions in education—mainly principal posts, Finnish and literature, communications, and vocational teacher-training roles. I’ve also applied for various public-sector jobs. Almost all with no result!

Last year I struggled to get into higher-education jobs because I lacked university-level experience. Now I have that, but I’m told I don’t have enough supervisory or project experience—because I’ve considered it more important to be present in young people’s everyday lives than to run projects. I’m not a PhD either. Yet compared with an ordinary Finnish-and-literature teacher or a basic principal who has completed the usual 25 ECTS in educational leadership, I’ve racked up 60 ECTS plus a 120-ECTS master’s degree in public administration and management, with an emphasis on psychology (65 ECTS of minor studies plus the aforementioned master’s). Read that last sentence again! And with that background I still can’t seem to land a job in education.

So my question is: Is Finnish education really doing so well that it can afford to overlook readily available expertise? I don’t think so. I can certainly get work in vocational education again, but I refuse to give up on the idea that children and young people need smart, approachable and encouraging adults—and appropriate boundaries—at every level of education.

Ajatuksiani työllistymisestä suomalaiselle koulutusalalle

Okei. Kuuntelepas nyt tätä sitten.

Työskentelen tällä hetkellä vuoden määräaikaisella sopimuksella viestinnän opettajana ammattikorkeakoulussa. Mulla on noin 9 vuoden yhtäjaksoinen kokemus ammatillisten perustutkintojen viestintä- ja vuorovaikutustaitojen eli äikänopettajana. Syksyllä 2024 tein määräaikaisia sijaisuuksia äikän ja kirjallisuuden opettajana lukioissa Eurajoella ja Nurmossa. Työssäni oon hyvä ja osaava sekä ennen kaikkea opiskelijoideni arvostama. Erityisosaamiseni on, että kohtaamisten kautta saan opiskelijat oppimaan ja innostumaan jopa äikästä. Nykyisessä työssäni en harmikseni kohtaa opiskelijoitani kovinkaan usein henkilökohtaisesti, joten mahdollisuuteni etäopettajan tehtävissä ovat tosi rajalliset. Opettajuuden lisäksi mulla on kokemusta mm. yrityspuolelta viestinnästä.

Kesällä 2024 sain valmiiksi toisen maisterintutkintoni (HM, hallinto ja johtaminen, erityisesti johtamisen psykologia) Lapin yliopistosta. Eka maisterintutkintoni (FM, suomen kieli) valmistui 2015 Helsingin yliopistosta. Sivuaineitani ovat laajat (vähintään 60 op) johtamista, psykologiaa ja kirjallisuutta. Lyhyitä sivuaineita (vähintään 25 op) mulla on viestinnästä, kasvatus-, talous- ja tilastotieteestä, koulutusjohtamisesta ja opetushallinnosta (ns. reksinpätevyys) ja erityispedagogiikasta. Totta kai myös opettajan pedagogiset opinnot löytyvät.

Jäin kesän 2024 jälkeen Seinäjoen koululutuskuntayhtymä Sedun virastani pois, koska halusin uusia haasteita uralleni ja nähdä koulutusalaa eri näkökulmista. Sedun linjauksen mukaisesti virkavapaata ei ollut mahdollista saada toisaalla työskentelemiseen. Olen viimeisen vuoden hakenut töitä koulutusalalta – lähinnä reksinpaikkoja, äikän ja kirjallisuuden, viestinnän sekä ammatillisen opettajankoulutuksen parista. Lisäksi oon hakenut erilaisia julkishallinnon tehtäviä. Melkein kaikkia tuloksetta!

Viime vuonna en meinannut päästä korkea-asteelle töihin, koska ei ollut korkeakoulukokemusta. Nyt sitä on, mutta nyt puuttuu esihenkilö- ja hankekokemus, koska olen pitänyt hankkeita tärkeämpänä olla läsnä nuorten arjessa. En ole myöskään tohtori. Silti esimerkiksi tavalliseen äikän ja kirjallisuuden opettajaan tai koulutusjohtamisen ja opetushallinnon (25 op/OPH:n koulutusjohtamisen tutkinto) suorittaneeseen perus-reksiin verrattuna mulla on 60 op + 120 op (maisterintutkinto) opiskeltuna julkishallintoa ja -johtamista, jossa painotus on ollut psykologiassa (65 op sivuaineopinnot + mainittu maisterintutkinto). Luepa nyt tuo viimeinen virke tuosta uudelleen! Ja tuolla koulutustaustalla ei nyt sitten koulutusalalle meinaa työllistyä.

Kysymykseni on: Meneekö suomalaisella koulutuksella tosiaan niin hyvin, että olemassa ja tarjolla oleva osaaminen kannattaa sivuuttaa? Itse oon sitä mieltä, että ei kyllä mene. Voin hyvin työllistyä jatkossakin amikseen, mutta periksi en anna siinä, että lapset ja nuoret tarvitsevat fiksuja, kohtaavia ja kannustavia aikuisia sekä sopivia rajoja kaikilla koulutustasoilla.

Degree in Master of Administrative Sciences finally Completed

Posted on by Ville Kilpiä

I am finally graduating as I got my master’s thesis done in May and my last course evaluation this week. So, here we go and my last (so far) education project is basically completed at the University of Lapland. For a long time I thought this is a never ending pursuit to study and work at the same time, but now it feels like a marathon runner who’s just passed the finish line. My master’s thesis can be read (in Finnish) here. My academic maturity sample can be read (in Finnish) here.

At the same time I have resigned from my job at the Joint Municipal Authority for Education Sedu after 9 years of working in vocational schools. I can say I’ve done good job, as I have had explicit rules how we work. I want to thank especially my students for good co-operation during these years. I have focused on interaction, and I didn’t accept using smart devices for entertainment during my lessons. I could say our learning results were instantly much better.

Now I am looking for something else to do now. I would like working in the field of teaching and education in the future, but let’s see what happens – I don’t want to exclude any options. Basically I need foreman experience to be able to take next steps on my working career. That’s why I had to take this step now. Without it I felt like I am not able to get any further.

In my master’s degree in administrative sciences my major subject has been leadership psychology. I have qualifications to work as a teacher in Finnish language and literature and psychology as my second subject in Finland. I have also completed basic studies in educational administration, which gives qualification to work as a school principle in Finland. My extensive minor subjects are leadership/management, psychology and literature. I also completed basic studies in education, economics, statistics, communication, special pedagogics and educational administration. I completed my qualification in pedagogics at the Haaga-Helia School of Vocational Teacher Education in 2017.

Hallintotieteen maisterin tutkinto viimeinkin valmis

Voin viimeinkin sanoa, että hallintotieteen maisterintutkintoni viimeinenkin opintosuoritus on valmistunut tällä viikolla, ja olen hakenut päättötodistusta oppilaitokseltani Lapin yliopistolta. Pitkään tuntui, etteivät työn ohella tehdyt opinnot ikinä valmistu, mutta niin vain lopulta tuli tämäkin hetki eteen. Alkukesän sairasteluiden jälkeen tuntuu kuin maratoonarista, joka on vastikään kaatunut maaliviivan ylitse ja pääsee viimein lepäämään. Pro gradu -tutkielmani on luettavissa täällä. Kypsyysnäytteeni löytyy Lapin yliopiston Yhteisillä tulilla -blogista täällä.

Lisäksi olen irtisanoutunut vakituisesta työtehtävästäni Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun yhteisten tutkinnonosien äidinkielenopettajan virastani vietettyäni yhdeksän vuotta opettajana ammatillisen koulutuksen parissa. Mielestäni olen tehnyt erittäin hyvää työtä viime vuodet, sillä minulla on ollut luokkatyöskentelyssä selkeät pelisäännöt, joiden mukaan opiskelemme. Lisäksi olen paneutunut huolellisesti vuorovaikutukseen ja erityisesti siihen, miten älylaitteiden viihdekäyttö haittaa opiskelua. Oppitunneillani älylaitteiden viihdekäyttö on ollut jo pitkään kiellettyä. Tämä paransi opiskelijoideni oppimistuloksia merkittävästi ja välittömästi.

Etsin parhaillani uutta työpaikkaa. Pidän opettamisesta, ja haluaisin jatkaa koulutuksen parissa työskentelyä, mutta en halua tässä vaiheessa sulkea mitään vaihtoehtoja pois laskuista. Tosiasia on, että tarvitsen esihenkilökokemusta voidakseni ottaa urallani seuraavia askelia eteenpäin. Esihenkilökokemusta ei voi saada, ellei aktiivisesti hakeudu sellaisia kohden. Tämä askel täytyi ottaa juuri nyt, mikäli vielä aion urallani edetä.

Hallintotieteen maisteriksi valmistun pääaineenani johtamisen psykologia. Minulla on pätevyydet toimia äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana lukiossa ja perusasteella. Lisäksi saan opettaa pätevänä psykologiaa toisena aineena sekä toimia rehtorina tai muissa koulutusjohtamisen tehtävissä. Sivuaineitani ovat vuosien saatossa olleet laajat sivuaineet kirjallisuudessa, johtamisessa ja psykologiassa. Perusopintotasoiset sivuaineet olen suorittanut kasvatus-, talous- ja tilastotieteessä, viestinnässä, erityispedagogiikassa ja jo mainitussa koulutusjohtamisessa. Opettajan pedagogisen pätevyyden olen suorittanut Haaga-Helian ammatillisessa opettajakorkeakoulussa vuosina 2016-17.

Syksyn opinnot sisältäneet kirjallisuutta ja koulutusjohtamista

Posted on by Ville Kilpiä

Opintosyksy on edennyt pian jo talveksi. Samalla täytyy myöntää, että työ-, opinto- ja treenisyksy on ollut hurjan kiireinen. Olen vastikään saanut valmiiksi töissä syksyn 1. jakson arviointiurakan, jota hidasti pieni sairastelu syysloman tienoilla. Tämän lisäksi olen tehnyt viime kuukaudet Kirjallisuuden aineopintoihin kuuluvaa 5 opintopisteen laajuista Kirjallisuuden pedagogiikka -kurssia sekä Koulutusjohtamisen ja opetushallinnon sivuaineopintoihin kuuluvia Johdatus koulutusjohtamiseen ja opintohallintoon (5 op) sekä Opetustoimen hallinto, talous ja strategiat (5 op) -kursseja. Jälkimmäisiin on kuulunut etätapaamisia, lakitehtäviä sekä kurssien yhteinen ryhmätyö. Tämän toteutin kahden opiskelijakollegani kanssa. Aiheenamme oli koulutusorganisaatioiden ja erään koulutuksen ulkopuolisen julkissektorin organisaation strategioiden tarkastelu. Nämä kurssit ovat juuri valmistuneet, ja odotan tällä hetkellä niiden kokonaisarvioiden valmistumista.

Suunnitelmani mukaisesti olen syksyn aikana suorittanut kaksi kirjallisuuden aineopintoihin kuuluvaa kurssia. Samalla jätän kevääksi 2023 viimeiset kaksi vielä puuttuvaa opintojaksoa. Niiden suorittamisen jälkeen minulla on sitten kirjallisuudesta perus- ja aineopinnot suoritettuina, mikä tarkoittaa, että äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan pätevyyteni lukiota ja perusastetta varten valmistuu näillä näkymin kevääksi 2023 (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986 5 §). Samalla minulle avautuu mahdollisuus opettaa pätevänä myös psykologiaa toisena aineena lukiossa. Kirjallisuuden opintojeni osalta olen siis jo hyvää vauhtia loppusuoralla. Kirjallisuuden pedagogiikka -kurssin sisällä olen tutustunut kirjallisuuden opetuksen osalta kattavasti ennen kaikkea Lukion opetussuunnitelmaan 2019.

Myös Koulutusjohtamisen ja opetushallinnon sivuaine Lapin yliopistossa on lähtenyt hyvin liikkeelle. Kurssien tehtävät ovat olleet kiinnostavia ja opettavaisia. Tämänkin opintokokonaisuuden on tarkoitus valmistua meneillään olevan lukuvuoden aikana, minkä jälkeen minulla on pätevyys myös toimia moninaisissa koulutusjohtamisen tehtävissä – mukaan lukien rehtorina (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986 2 §). Täytyy jopa todeta, että koulutusjohtamisen sivuaineopinnot ovat osoittautuneet paljon ennakko-odotuksiani kiinnostavammiksi, ja olen jopa sivusilmällä hiljalleen vilkuillut mahdollisuuksia jatkaa koulutusjohtamisen opintoja tämän lukuvuoden jälkeen Jyväskylän yliopiston Koulutusjohtamisen instituutissa. Uskon ja tiedänkin, että näillä opinnoilla on mahdollisuus työllistyä tulevaisuudessa hyvin monentyyppisiin tehtäviin koulutuksen saralla.

Olen tämän syksyn ahkeroinnin jälkeen edelleen sitä mieltä, että opiskelu ja koulutus ovat erinomainen harrastus. Niissä kun yhdistyvät huvi ja hyöty. Ennen kaikkea yhä uusien mahdollisuuksien luominen työmarkkinoilla on se varsinainen syy, joka minua motivoi jatkamaan. Tosin työn ja opiskelun yhdistäminen vaatii paikoitellen aika suuriakin ponnistuksia, satsauksia ja kurinalaisuutta. Nukkumaan on mentävä ajoissa, ja kalenteriin täytyy merkitä säännöllisesti kaikki työt, tapaamiset, luennot, treenit ja niin edelleen. Syysloman sairastelu myös osoitti, että tällaisen paketin kanssa on pyrittävä kaikin keinoin pysymään terveenä, jotta kurinalainen työskentely on päivästä toiseen mahdollista.

Haluan samalla kiittää työnantajaani Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedua suopeasta suhtautumisesta, ymmärryksestä ja kannustuksesta työn ja opiskelun yhdistämisessä. Ilman työnantajan tukea ja kannustavaa suhtautumista jatkuva oppiminen ei välttämättä olisi mahdollista, vaikkakin nykyiset opintoni teen ensisijaisesti omalla vapaa-ajallani.

Ajatuksiani maallemuutosta

Posted on by Ville Kilpiä

Pohjanmaa Sedu opettaja maallemuutto maaseutu
Pohjalaismaisemaa auringonnousun aikaan.

Kuten aiemmassa postauksessani kerroin, olen muuttamassa heinäkuun lopussa maaseudulle. Töitä olisi ollut Helsingissäkin, mutta sain vastaavan työpaikan kotipaikkakunnaltani Kurikasta. Näin pohdittavaksi jäivät henkilökohtaiset preferenssit: haluanko asua kaupungissa kaikkien palveluiden ytimessä ja maksaa asumisesta kalliisti, vai hankkisinko ympärilleni enemmän ja edullisempaa tilaa maalle muuttamalla? Tätä problematiikkaa sivusin taannoisessa kirjoituksessani, jossa käsittelin aluepolitiikkaa.

Omalla kohdallani muuttoon vaikuttaa olennaisesti pari seikkaa. Ensinnäkin minulla on olemassa olevaa sosiaalista verkostoa Pohjanmaalla, joten en muuta paikkaan, jossa todennäköisesti olisin aivan yksin. Toisekseen sain äidinkielen opettajan viran Seinäjoen Koulutuskuntayhtymä Sedusta. Vakaat työllisyysnäkymät ovatkin yksi aivan olennainen seikka, joka vaikuttaa meidän ihmisten muuttokäyttäytymiseen ja viihtymiseen eri paikkakunnilla. Opettajan työssä palkkaus on työehtosopimuksen mukainen, joten alueiden välillä ei juuri ole toimeentulon kanssa eroavaisuuksia. Maaseudulla asuinkustannukset ovat tunnetusti matalammat, mikä luonnollisesti houkuttelee valitsemaan tämän vaihtoehdon, mikäli haluaa saada palkasta jäämään enemmän käteen ja on valmis tinkimään kaupungin käden ulottuvilla olevista palveluista. Vastaavasti minulla taas ei ole autoa, enkä ajatellut sellaista ainakaan toistaiseksi hankkiakaan. Katsotaan nyt sitten, miten autoton pärjää maaseudulla. Maaseudun kehittämisen yksi kulmakivi onkin nähdäkseni tulevaisuudessa juuri kulkuyhteyksien parantaminen. Sijainti ja kulkemisen vaivattomuus kun ovat olennaisia seikkoja ihmisten arjessa. Joka tapauksessa uskon, että elämä maaseudulla sisältää omalla kohdallani huomattavasti kaupunkia enemmän ulkoilmaelämää. Samalla tämä valinta on myös eräänlainen seikkailu, joka tuo elämääni vähän uutta draivia.

Kuten edellä mainitsemassani postauksessa kirjoitin, lainsäätäjän ei tarvitsisi mielestäni tehdä erityisempää aluepolitiikkaa, mikäli vain kelvollisia työpaikkoja olisi tarjolla myös maaseudulla. Mielestäni riittäisi, että näitä eri paikoissa asumisen etuja ja varjopuolia tuotaisiin nykyistä aktiivisemmin esille. Joka paikassa on nimittäin pidemmän päälle omat hyvät ja huonot puolensa. Saat jotakin, ja luovut jostakin. Näin se vaan menee. Itse valitsin nyt edullisemmat asuinkustannukset, oletettavasti rauhallisemman ympäristön ja enemmän tilaa. Vastaavasti luovun raitiovaunuyhteydestä Stockalle tai junalle, jolla pääsee vaikkapa lentoasemalle. Toisaalta maaseutukin tarjoaa palveluita eikä matka Helsinkiinkään kestä junalla Seinäjoelta kuin 3,5 tuntia, mikäli kaipuu kaupungin sykkeeseen käy ylivoimaiseksi.

Kirjoitan maallemuutosta myöhemmin lisää, kunhan asiat konkretisoituvat. Sitä ennen vietän rentouttavan kesäloman Stadissa.

Kohti uusia tuulia!

Posted on by Ville Kilpiä

Meneillään oleva viikko on ollut työurallani sillä tavoin merkittävä, että tein päätöksen työurani jatkosta. Elokuun alusta lähtien työskentelen Kurikan uutuuttaan hohtavalla Kampuksella vakinaisessa virassa Seinäjoen Koulutuskuntayhtymä Sedussa äidinkielen opettajana.

Minulla on ollut liki neljän vuoden hieno kokemus äidinkielen ja viestinnän opettajana toimimisesta Business College Helsingissä (ent. Suomen Liikemiesten Kauppaopisto), ja koen yhtä lailla saaneeni, antaneeni kuin oppineenikin paljon tämän matkan aikana. Lämpöinen kiitos kaikille kollegoille ja opiskelijoille kuluneista yhteisistä hetkistä. Joskus vain elämässä on tehtävä rohkeita ratkaisuita ja katsottava, mihin maailma meitä kuljettaa. Aika sitten näyttää, miltä näin kokonaisvaltainen elämänmuutos maallemuuttoineen päivineen tuntuu.

Joka tapauksessa Pohjanmaalla asuvat ja sinne palanneet ystävät, kaverit ja tutut ovat jo nyt saaneet minut vakuuttuneeksi siitä, ettei elämä suinkaan pääty Kehä III:lle – vaan saattaa jopa alkaa siitä. Helsingin tomuja karistelen tällä erää tossuista heinäkuun viimeisellä viikolla, ja duunit starttaavat elokuun alusta. Kirjoitan blogiini maallemuuttajan kokemuksia sitä mukaa kun asiat etenevät ja kokemusta kertyy.

Minut on valittu Seduun suomen kielen ja viestinnän opettajaksi

Posted on by Ville Kilpiä

Minut on viime viikolla valittu Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Seduun suomen kielen ja viestinnän opettajaksi. Opettajakokemukseni, laaja koulutustaustani sekä monipuolinen osaamiseni muun muassa digiviestinnän puolella katsottiin eduiksi, joiden perusteella tällä hetkellä näyttää siltä, että työurani voi hyvinkin jatkua elokuusta alkaen Pohjanmaan lakeuksilla.

Olen työskennellyt lokakuusta 2015 lähtien suomen kielen ja viestinnän opettajana Business College Helsingissä eli aiemmassa Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa Helsingin Pasilassa. Varsinaisten opetettavien aineideni lisäksi olen opettanut mm. psykologiaa, liikuntaa, terveystietoa, yrittäjyyttä ja erilaisia oppimisvalmiuksia tukevia opintoja. Olen toteuttanut lukuisia hissipuhevideotyöpajoja, ohjannut luokkalehtien tekemistä, toiminut kahden myyntiä opiskelevan ryhmän HOKS-ohjaajana, toiminut parin vuoden ajan oppimistehtävien tarkistajana oppilaitoksemme avoimessa oppimisympäristössä, osallistunut oppilaitoksen strategiatyöhön lukuvuoden 2018–19 aikana sekä seurannut lähietäisyydeltä PopUpCollege-hanketta, jossa opiskelijat toteuttavat työelämälähtöistä oppimista kauppakeskusympäristöissä. Työelämäyhteyksiä olen saanut runsaasti pitäessäni opiskelijoideni ja työelämän edustajien kanssa työelämässä tapahtuvan oppimisen näyttöjen arviointikeskusteluita. Syksyllä 2018 vierailin job shadowing -jaksolla Englannissa Bridgwater & Taunton Collegessa. Työelämäkieliäni ovat olleet suomi ja englanti. Työskentelyotteeni on ollut valmentava ja hyvin sitoutunut, ja olen ollut ensisijaisesti opiskelijoitani varten töissä. Katson, että kaikesta tästä kokemuksesta ja aktiivisuudesta on minulle opettajana runsaasti hyötyä tulevaisuudessa.

Seuraavaksi keskustelen Business College Helsingin johdon kanssa jatkosta ja tulevaisuuden suunnista.