Iloisia opiskelu-uutisia

Olen hyvin innoissani! Eilen sain iloisia uutisia kevään ja kesän opiskelijavalintoihin liittyen. Minut on hyväksytty opiskelemaan Lapin yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan hallintotieteen maisteriohjelmaan johtamisen psykologiaa. Olen aikaisemmin opiskellut laajat sivuaineet niin johtamisessa kuin psykologiassakin, ja nyt pääsen yhdistämään nämä oppiaineet yhdeksi tutkinnoksi. Samalla pääsen syventämään näiden osa-alueiden osaamistani entisestään.

Keväällä opiskelupaikkoja pohtiessani halusin hakea juuri tähän koulutusohjelmaan, joka oli siis ensisijainen hakukohteeni. Todennäköisyys sisäänpääsylle oli mielestäni melko pieni, sillä paikkoja maisteriopintoihin oli tarjolla ainoastaan kaksi kappaletta. Hakupäätöstäni tuki myös se, ettei tähän maisteriohjelmaan ollut lainkaan pääsykoetta. En olisi rankan koronakevään etäopetusputken ohella jaksanut lukea saati uskaltanut osallistua mihinkään massapääsykokeisiin. Tämä opiskelupaikka kuitenkin osoittaa, että aina kannattaa yrittää, ja ennen kaikkea aina kannattaa opiskella. En usko, että olisin saavuttanut tätä opiskelupaikkaa, ellen olisi vuosien ajan tehnyt määrätietoisesti opintoja. Uskon, että nyt saavuttamani opiskelupaikka tulevine opintoineen avaa entisestään työskentelymahdollisuuksiani tulevaisuudessa.

Toistaiseksi en ole vielä tehnyt mitään valmisteluita opiskeluihin liittyen – niin epätodennäköisenä pidin sisäänpääsyäni. Nyt kuitenkin täytyy kiireen vilkkaa tehdä hieman suunnitelmia ja miettiä miten yhdistää työelämä opiskeluun Rovaniemellä. Toivon, että työnantajani Sedu suhtautuu positiivisesti opintoihini, kuten aiemminkin. Tähän asti olen ollut todella tyytyväinen siihen, että työnantaja kannustaa opiskeluun.

Tulen seuraamaan opintosuunnitelmieni ja opintojeni etenemistä blogissani.

Mitä hyötyä jatkuvasta oppimisesta on?

Kuten moni blogiani seuraava tietää, opiskelen aina jotakin. Tällä hetkellä menossa ovat kirjallisuustieteen perus- ja aineopinnot, joita teen Jyväskylän ja Helsingin avoimessa yliopistossa normaalin ammatillisen äikänopettajan päivätyöni ohella. Mitä jatkuva opiskelu ja oppiminen sitten tarjoaa, kun on jo vakaassa työsuhteessa?

Aivan ensimmäisenä mieleeni tulevat tietenkin kiinnostavat uudet ajatukset. Toki saan sellaisia arjessa opiskelijoiden kanssa toimiessani, mutta opiskelu tuottaa konkreettisia tuloksia minulle itselleni. Osaamiseni vahvistuu ja monipuolistuu, ja saan opintojeni myötä uusia pätevyyksiä. Samalla houkuttelevuuteni työmarkkinoilla kasvaa. Olen näet ajatellut pysyä työelämässä kuin takiainen seuraavat vuosikymmenet. Tokkopa maltan koskaan levätä, sillä aina on jotakin kiinnostavaa mielessä.

Juuri pätevyydet ovatkin minulle tärkeitä. Tällä hetkellä minulla on pätevyys toimia äidinkielen opettajana ammatillisessa koulutuksessa. Jos taas haluan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta perusopetuksessa yläasteella tai toisella asteella lukiossa, tarvitsen myös kirjallisuuden pätevyyden. Tätä varten tarvitsen perus- ja aineopintotasoiset sivuaineopinnot kirjallisuudesta. Toisin sanoen opiskelu avaa minulle kokonaan uusia ovia. Samalla aineyhdistelmäni monipuolistuu, sillä psykologian aineopinnot aikoinaan suorittaneena saan kirjallisuuden opintojeni valmistuttua opettaa myös psykologiaa toisena opetettavana aineena.

Tällä hetkellä on meneillään viimeinen työpäivä Sedussa ennen hyvin ansaittua kesän vapaajaksoa (lue: kesälomaa) koulusta. Sen aion viettää monipuolisesti liikkumalla sekä edistämällä kirjallisuuden opintojani niin pitkälle kuin mahdollista.

Kulttuuriteko: Tapiovaaran Pirkka-kaluston restaurointi

Joitakin vuosia sitten sain suvussa olleen Ilmari Tapiovaaran suunnitteleman perinteikkään alkuperäisen 1950-luvun Pirkka-huonekalusetin, jossa on pöytä ja neljä tuolia. Kaluston on aikoinaan valmistanut Laukaan Puu, mistä tuolien ja pöydän pohjassa on olemassa kotimaisesta työstä kertova leima.

Ilmari Tapiovaara Pirkka restaurointi Laukaan Puu
Tuolien pohjassa on alkuperästä kertovat Laukaan Puun ja Tapiovaara Designin leimat.

Tuolien pinnat olivat ajan saatossa päässeet naarmuuntumaan pahoin, ja ne oli lakattu uudelleen vääränvärisellä lakalla. Tuolien pienet puiset osat olivat myös osittain heikosti kiinni toisissaan. Niinpä tuntui luonnolliselta selvittää, voisiko huonekalut entisöidä alkuperäiseen loistoonsa.

Työskentelen Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun Kurikan Kampuksella, jossa koulutetaan muun muassa restaurointi- ja sisustusalan artesaaneja sekä puuseppiä. Syksyllä 2019 keskustelin alustavasti opettajakollegoideni kanssa tällaisesta projektista. Jo tuolloin sovimme, että asia voisi lähteä hyvin liikkeelle ottamalla kuvat lähtötilanteesta.

Varsinaisesti asia lähti etenemään, kun keväällä keskustelin kalustostani kurikkalaisen verhoilu- ja sisustusalan opiskelijan Jenna Koiviston kanssa. Hänellä oli erinomaisia ajatuksia siitä, mitä huonekaluille kannattaisi tehdä. Päätin pyytää häntä toteuttamaan työn opiskelijatyönä. Tukena työn toteutuksessa olivat Sedu Kurikan puu- ja sisustusalan opettajat. Huonekalut tarvitsisivat perinpohjaisen hionnan vanhan lakkakerroksen ja naarmujen poistamiseksi, huonekalut petsattaisiin mahdollisimman alkuperäistä väriä vastaavalla petsillä ja lakattaisiin. Irralliset osat kiinnitettäisiin uudelleen, ja kaluston mustat osat paikattaisiin mustalla maalilla. Ja tältä se sitten näytti.

Vaihe 1: Hionta

Hionta oli kaikkein aikaavievin työ, sillä naarmuja oli tuoleissa paljon. Lisäksi pöytä oli lakattu vuosien varrella uudelleen väärällä värillä. Huonekalut ovat pinnoiltaan mäntypuuta, joten niihin tulee helposti naarmuja. Osien hionnassa täytyi olla myös huolellinen, sillä huonekalujen täytyy hionnasta huolimatta säilyttää alkuperäinen muotonsa. Tältä huonekalut näyttivät hionnan jälkeen.

Vaihe 2: Puuosien liimaus

Puuosat liimattiin tukevasti toisiinsa kiinni. Tämä työ päätettiin toteuttaa siten, ettei tuolien osia lähdetty irrottamaan toisistaan. Lopullisen työn valmistuttua olen todennut, että tuolit ovat nyt todella jämäkät, koska mitään ylimääräistä osien heiluntaa ei tapahdu.

Vaihe 3: Oikean värisävyn löytäminen

Tämän jälkeen huonekalujen väritystä tutkittiin tarkasti, jotta niiden väri saataisiin petsauksen ja lakkauksen myötä vastaamaan mahdollisimman alkuperäistä väritystä. Väri tehdään petsillä, jonka jälkeen pinnat lakataan. Lakkaus muuttaa jonkin verran vielä väriä, joten alkuperäistä vastaavan värityksen löytäminen edellytti tutkimustyötä.

Tapiovaara design Pirkka
Kuvat väritestien jäljiltä.

Vaihe 4: Petsaus

Lopulta oikean värin löydyttyä huonekalut petsattiin pinnoiltaan.

Tapiovaara Laukaan Puu
Tuoleista ja pöydästä tuli näin pehmeän kauniit petsauksen jälkeen.

Vaihe 5: Lakkaus ja mustien osien kulumien paikkaus

Tämän jälkeen pinnat lakattiin. Tarkoituksena oli, ettei puun pinta liiaksi kiiltäisi. Samalla tuolien ja pöydän mustat jalat ja pienet puuosat istuin- ja pöytäpintoja lukuun ottamatta paikattiin mustalla maalilla.

Tapiovaara huonekalut
Lopputulos on fantastinen.

Näin perinnöksi vuosia sitten saamani kalusto sai aivan uuden elämän. Seuraavaksi hankin tuolien pinnoille kunnolliset istuintyynyt, jotta kalusteet myös säilyvät hyvässä kunnossa. Istuinten pintaan tulee helposti naarmuja, jos niille istuu esimerkiksi housuilla, joissa on vaikkapa takataskuissa napit – niiteistä puhumattakaan. Haluan säilyttää kaluston tässä kunnossa aina, sillä alkuperäinen Suomessa valmistettu ja näin huippukuntoinen Pirkka-kalusto on sekä kaunis että arvokas.

Haluan vielä esittää lämpimimmän kiitokseni työn toteutuksesta vastanneelle Jennalle sekä Sedu Kurikan opetushenkilökunnalle.

Paluu kirjallisuuden opintojen pariin

Kirjallisuuden opintoni ovat koko lukuvuoden 2019-20 olleet keskeneräisinä tekemättä. En ole kaiken työkiireen keskellä saanut niistä otetta. Oikein on harmittanut! Puheviestinnät sentään sain syksyllä tehtyä valmiiksi, joten ihan kaikki suunnitelmat eivät ole sentään menneet puihin.

Kirjallisuuden perusopintojen opinto-oikeuteni Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa piti päättyä viime viikonloppuun, jolloin oli viimeinen verkkoluento Kirjallisuustieteen perusteet -kurssilla. Olin jo aiemmin päättänyt, että koska en ennätä saada perusopintoja tuohon päivämäärään mennessä kokonaan tehtyä, yritän ainakin yhden kurssin saada suoritetuksi. Niinpä osallistuin mainitulle Kirjallisuustieteen perusteet -kurssille. Viimeisellä luentokerralla sitten kysyin, että koska opinto-oikeuteni päättyy huomenna, niin onko mahdollista palauttaa kurssityö sähköpostitse myöhemmin. Luennoitsija kuitenkin kertoi, että koronaepidemian vuoksi kaikkia keväällä päättyviä opinto-oikeuksia on jatkettu vuoden 2020 loppuun saakka. Niinpä sain nyt arvokasta lisäaikaa väsätä perusopinnot valmiiksi. Tätä tilaisuutta en aio jättää käyttämättä.

Moisesta iloisesta yllätyksestä innostuneena olenkin sitten opiskellut viimeksi kuluneet pari viikkoa ahkerasti erilaisia kirjallisuuden teorioita. Kirjallisuustieteen perusteet -kurssin kurssityöni palautin muutama päivä sitten. Siinä tarkastelin Franz Kafkan Maalaislääkäri-novellin syvämerkityksiä psykoanalyyttisen teorian ja vastaanoton teorioiden näkökulmasta.

Kirjallisuuden peruskurssin tehtäväpalautuksen jälkeen olen jo innokkaana aloittanut opiskelun Helsingin yliopiston avoimen yliopiston aineopintoihin kuuluvalla Kauhun ja pelon heijastuksia -kurssilla. Näin ollen saan jo aineopintojakin käyntiin. Tämäkin kurssi oli koronan vuoksi avattu ilmaiseksi jokaisen suoritettavaksi.

Nyt ainakin tiedän, mitä tulen tekemään koko opettajan kesälomani ajan. Kirjasto tulee varmasti tutuksi.


Äidinkielen ja kirjallisuuden pätevyysvaatimuksista

Suomessa perusasteen ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden pätevältä opettajalta vaaditaan vähintään toisessa aineessa (äidinkieli tai kirjallisuus) syventävät opinnot ja toisessa opetettavassa aineessa perus- ja aineopinnot. Lisäksi tarvitaan pedagogiset opinnot vähintään 60 opintopistettä. Ainakin aikaisemmin on lisäksi vaadittu puheviestintää 10 opintopistettä. Minulla on suoritettuna suomen kielestä ylempi korkeakoulututkinto, puheviestintä ja pedagogiset opinnot. Nyt suoritan kirjallisuutta perus- ja aineopintojen verran.

Kun saan kirjallisuuden opinnot valmiiksi, minulla on pätevyys halutessani hakea äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan virkoja. Pidän vaihtoehdoista lukiota itseäni kiinnostavimpana nykyisen ammatillisen koulutuksen ohella. Lukiossa minulla olisi äidinkielen ja kirjallisuuden opettamisen ohella pätevyys opettaa psykologiaa toisena opetettavana aineena, sillä olen suorittanut Helsingin yliopistossa psykologiaa perus- ja aineopintojen verran.

Lähde: Äidinkielen opettajain liitto ry.

Digimerkkien keräilyä

Aloitin tänään oppilaitoksessamme digiosaamismerkkien suorittamisen. Tästä olimme sopineet esimieheni kanssa jo aikaisemmin, ja nyt viimein sain perehdytyksen merkkien keräämiseen. Aloitin matkani kirjautumalla OpenBadgePassport-palveluun, perehtymällä Kopiosto ry:n Kopiraittila-sivustoon sekä suorittamalla ensimmäisen digimerkkini: Tekijänoikeustaituri-merkin. Tästä sai oikein komean diplominkin muistoksi.

tekija-noikeustaituri-opiskelija

Pidemmällä tähtäimellä tavoitteenani on suorittaa vähitellen digimerkkejä siten, että etenen oppilaitoksessamme pronssitasolta hopeatason kautta kultatasolle asti. Merkkitasoja on myös platinataso, ohjaava opettaja -merkki ja jotakin muuta. Ne ovat kuitenkin vielä tässä vaiheessa sen verran kaukaisia, että haukkaan mieluummin pienempiä palasia kerrallaan.

Open Badge Passport -profiilini osaamismerkkeineen löytyy täältä.

Opiskeluinnostus palailee pätkittäin…

Tein syksyllä 2019 toistaiseksi viimeiset opintosuoritukseni, kun sain vihdoin viimein taloustieteen perusopinnot valmiiksi ja suoritin myös 10 opintopisteen laajuiset puheviestinnän opinnot valmiiksi. Tämän jälkeen olenkin keskittynyt ennen kaikkea opetustyöhöni ja tennikseen. Nyt etätyöskentelyyn siirtymisen, tennistoiminnan peruuntumisen ja urheiluhallien sulkeutumisen myötä minulla olisi erinomaiset mahdollisuudet tehdä opintoja opetuksen ohella, vaikkakin pyrin ylläpitämään fyysistä kuntoani jatkuvasti liikkuen.

Opiskeluiden osalta ongelmaksi kuitenkin muodostuu opiskelumateriaalien, ennen kaikkea kirjojen, löytäminen. Kirjastot kun ovat kiinni. Toki voisin hankkia kirjoja omakseni, mutta se luonnollisesti lisää merkittävästi opiskelun kustannuksia. Minulla on toukokuuhun asti mahdollisuus suorittaa verkon kautta kirjallisuuden perusopintoja Jyväskylän yliopistossa, ja tätä tavoitetta kohti voisin hyvinkin koettaa jonkin kurssin saada tehdyksi. Koko perusopintojen suorittamisen osalta kevääseen mennessä olen kylläkin nostanut kädet pystyyn.

Yksi vaihtoehto voisi olla myös aivan virallisesti opiskelupaikan hakeminen. Korkeakoulujen toinen yhteishaku on käynnissä 1.4.2020 saakka. Tätäkin vaihtoehtoa täytyy tarkasti miettiä. En osaa sanoa, miten yliopistot aikovat järjestää pääsykokeet, mikäli kokoontumista rajoitetaan edelleen koronan vuoksi vielä kesäkuukausinakin. Yhtä kaikki, opiskeluoikeuden hakeminen on kiinnostava vaihtoehto tänäkin keväänä. Täytyy siis tutustua ja suunnitella.