Osallistuin lauantaina 28.1.2023 koulutusalan Educa 2023 -messuille yhdessä Haaga-Helian ammatillisen opettajakorkeakoulun ammatillisen opettajan (AmO) opintojeni (2016-17) opiskelijakollegani, tiedemaailman monitaiturin ja ystäväni Johanna Konttorin kanssa.
Päivän alkajaisiksi osallistuin kuulijana paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli Yleistajuisen tiedeviestinnän potentiaali opettajien työssä, jossa keskustelijoina toimivat Johanna Katsomukset.fi-sivuston edustajana, Politiikasta-tiedeverkkolehden päätoimittaja Mikko Poutanen, Raili Keränen-Pantsu kenties Uskonnonopetus.fi-sivustolta sekä Miia Halme-Tuomisaari Tutkitusti.-sivuston edustajana ja paneelin vetäjänä. Keskustelun ydintä oli muun muassa se, millä tavoin tutkittua tietoa voidaan kansantajuistaa ja tuoda aiempaa tehokkaammin kansalaisten ulottuville.
Minulla on tällä hetkellä menossa kaksi koulutusmaailmaan keskeisesti liittyvää opintokokonaisuutta, joita koskevat aiheet kiinnostivat minua erityisesti myös messuilla. Lapin yliopistossa suoritteilla olevien koulutusjohtamisen ja opetushallinnon sivuaineopintojen näkökulmasta kaikki koulutusjohtamiseen liittyvä kiinnostaa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan pätevyyttä puolestani opiskelen tekemällä kirjallisuuden aineopintojen viimeisiä kursseja Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Siihen liittyen kiinnostavat oikeastaan hyvin monenlaiset asiat, mukaan lukien edellä mainittu tieteen yleistajuinen viestintä.
Kuten paneelissa keskustelijat totesivatkin, tiede ei saisi olla jonkinlainen “kaukainen” aihepiiri, joka ei liity millään tavalla meidän tavallisten kansalaisten elämään ja siihen liittyvään kokemuspiiriin. Päinvastoin. Puhujat painottivat, että tieteen saavutukset kuuluvat meille ihan jokaiselle. Tästä syystä edellä muun muassa edellä mainitut sivustot tekevät erittäin arvokasta työtä tarjotessaan näkökulmia ja tietoa meidän tavallisten kansalaisten ulottuville yleistajuisesti – ja jopa likimain selkokielisesti.
Voimme kukin miettiä, millä tavoin tieteen pitäisi sinua tai minua kiinnostaa. No, eihän kaikki voikaan kiinnostaa kaikkia – eikä tarvitsekaan. Toisaalta tiede antaa monesti vastauksia monenlaisiin arkisiinkin ilmiöihin, joihin törmäämme mitä moninaisimmissa tilanteissa. Esimerkiksi yhteiskunnallisesti on tärkeää, että kykenee muodostamaan näkökulmia ja kyseenalaistamaan tarjolla olevaa informaatiota. Lainsäädäntöä on hyvä tuntea vaikkei ole juristi. Taloutta on hyvä tuntea vaikkei ole taloustieteilijä. Tai historiaa tai antiikin kulttuureiden ominaispiirteitä on hyvä tuntea, vaikkei ole historioitsija tai kirjallisuustieteilijä.
Voidaan sanoa, että elämme aikaa, jolloin kyseenalaistaminen ja tutkitun tiedon merkitys korostuu. Kohtaamme jatkuvasti mis- ja disinformaatiota, joiden tarkoituksena on vähintäänkin hämmentää meitä tavallisia kansalaisia. Informaatioyhteiskunnassa on tärkeää osata erottaa tutkittua tietoa musta tuntuu -näkökulmista tai salaliittoteorioista. Esimerkiksi Tutkitusti.-verkkosivustolta löytyy kattava määrä yhteistyökumppaneiden verkkosivustoja ja hakukone, jonka tarkoituksena on auttaa etsijää löytämään tietoa yleistajuisista tutkimuksista ja julkaisuista. Näille verkkosivustoille ominaista on, että ne toimivat tieteellisten julkaisuiden tavoin vertaisarvioidusti ja tieteen konventioita noudattaen.
Educa-messuja ei ollutkaan pidetty useampaan vuoteen korona-rajoitusten vuoksi, joten oli huikean kivaa saada osallistua nyt ihan livenä tapahtumiin. Samalla messukohtaamiset antoivat taas vähän vaihtelua ja virtaa tuleviin opintosuorituksiini. Vähitellen etenen opinnoissani useammalla rintamalla kohti maalia, ja piakkoin kevään mittaan pitäisi olla jo kerrottavaa valmistuneista lisäpätevyyksistäkin. Huomenna jatkuvat taas luvut kohti seuraavaa kirjallisuuden tenttiä ja seuraavan koulutusjohtamisen kurssityön valmistelu opintoryhmässä.
