Työhakemus muodostaa työnhaun ytimen

Edellisessä postauksessani kirjoitin siitä, miten tärkeää on osata ottaa vastaan edistettä (= palautetta) osana työnhakua – tai mitä tahansa oppimistilannetta. Tässä postauksessani kirjoitan työnhaun ydindokumentista: työhakemuksesta. Ei näet ole ihan se ja sama, millaisen työhakemuksen kirjoitat. Työhakemuksen tulee olla haettuun paikkaan räätälöity, ja siitä tulee käydä ilmi ne asiat, jotka ovat sinun vahvuutesi juuri kyseistä paikkaa hakiessasi. Tämä puolestaan vaatii, että työtä hakevan henkilön on oikeasti luettava, mitä työpaikkailmoituksessa oikein sanotaan. Millaista tyyppiä siinä haetaan, ja millaisia ominaisuuksia hänellä toivotaan olevan?

Työhakemus on markkinointikirjeesi – paneudu siihen huolella!

Kyllä. Luit oikein. Työhakemus on markkinointikirje, jonka tarkoituksena on erottaa sinut positiivisesti kanssakilpailijoistasi ja avata sinulle ovi työhaastatteluun. Voit vain miettiä, millaisen kuvan annat tuotteestasi, jos kirjoitat hakemuksesi hutiloiden ja täyteen virheitä. Tässä tapauksessa tuotteesi olet nimittäin sinä itse ja sinun oma kallisarvoinen aikasi.

Uinuitko aikoinaan äidinkielen tunneilla? Viimeistään työhakemusta tehdessäsi sinun täytyy ottaa kynä kauniiseen käteen ja ryhtyä harjoittelemaan oikeinkirjoitusta. Tarvittaessa voit pyytää myös kaveriltasi apua oikoluvussa ja kirjoitusasun korjaamisessa, mutta älä silti laita ketään muuta tekemään työhakemusta puolestasi.

Analysoi työpaikkailmoitus

Äidinkielen opettajana kohtaan päivittäin ihmisiä, jotka kertovat, etteivät he ole lainkaan lukuihmisiä. Sanon tämän nyt yhden kerran: ryhdy lukemaan. Työpaikkailmoitusten analysointi ja työhakemusten kirjoittaminen edellyttävät hyvää luetun ymmärtämisen taitoa, joten jos et lainkaan lue, tulet antaneeksi etulyöntiaseman muille samoista paikoista kanssasi kilpaileville.

Työpaikkailmoitusta analysoidessasi voit poimia haetut ominaisuudet vaikkapa kahteen kategoriaan: 1) osaamisiin ja 2) ominaisuuksiin. Osaamista voit hankkia kätevästi eri oppilaitoksista, jotka vieläpä antavat opintojen päätteeksi todistuksen suorittamistasi kursseista ja opintokokonaisuuksista. Jos koulut jäivät aikoinaan käymättä, on osaamiset pystyttävä näyttämään jollakin muulla keinolla kuin todistuksella. Joihinkin työpaikkoihin ei edes ole mahdollista päästä, ellei ole suorittanut tehtävään oikeuttavia opintoja. Vai haluaisitko sinä kuulla ennen leikkausta, että leikkauksen suorittaakin tänään itseoppinut kirurgi?

Ominaisuuksiasi voit kehittää itsenäisesti, joskin henkilökohtaisten ominaisuuksien viilaaminen vaatii hyvää itsetuntemusta. Jos työpaikkaan haetaan käytöstavat omaavaa ja tiimityötaitoista hyvää tyyppiä, niin jos sinulla ei vielä ole hyviä käytöstapoja tai tiimityötaitoja, sinun täytyy alkaa niitä viimeistään nyt harjoitella. Jos saat raivarit paikan mennessä jollekin toiselle, on sinun luultavasti katsottava peilikuvaasi syvälle silmiin. Kukaan ei näet toivo työkaverikseen kiukuttelijaa.

Kirjoita hakemuksesi analyysisi pohjalta standardimalliselle dokumenttipohjalle

Kun olet analysoinut työpaikkailmoituksen ja poiminut haetut ominaisuudet ja osaamiset ylös, seuraava tehtäväsi on rastittaa kohdat, jotka täsmäävät sinuun. Jos kaikki osaamiset ja ominaisuudet puuttuvat, haettu työpaikka on luultavasti sinulle toistaiseksi liian vaativa. Tämä ei kuitenkaan suinkaan tarkoita, että kannattaisi luovuttaa. Päinvastoin. Jos et vielä täytä työtehtävän vaatimuksia, voit hyvin kehittää osaamistasi ja ominaisuuksiasi pitkällä tähtäimellä niin, että rasteja alkaa tämän kaltaisiin työtehtäviin löytyä. Toisaalta voit juuri tällä hetkellä kenties käyttää hakemuksen kirjoittamiseen varaamasi ajalliset ja energiset resurssisi jonkin muun paikan hakemiseen.

Kun kirjoitat hakemustasi, muista ehdottomasti käyttää standardinmukaista dokumenttimallia. Jos et tiedä, millainen se on, sinun kannattaa ehdottomasti etsiä käsiisi virallinen dokumenttipohja ja opetella se niin, että pohja asettuu selkäytimeesi. Tarvitset virallista dokumenttimallia monenlaisissa yhteyksissä. Harjoittelin itse aikoinaan dokumenttimallit konekirjoitusopettajani johdolla, joka vaati tarkkuutta ja huolellisuutta pohjien tekoon. Niinpä nykyisin arvioin dokumentit myös niiden ulkoasun ja tasapainoisuuden osalta.

Kun kirjoitat työhakemustasi, sinun ei tarvitse kirjoittaa kaikkea “auki”. Jos kirjoitat hakemuksesi tyylikkäästi asiakirjastandardien mukaisesti, siitä käy ilmi, että olet työntekijänä täsmällinen, huolellinen ja tarkka. Sinun ei myöskään tarvitse kertoa koko työhistoriaasi, sillä se käy ilmi hakemuksesi liitteeksi tulevasta CV:stä. Sen sijaan pyri vastaamaan siihen, miten tyyppinä ja osaamiseltasi vastaat työpaikkailmoituksessa pyydettyihin ominaisuuksiin. Työhakemuksen myös pitäisi mahtua yhdelle A4-liuskalle. Jos yksi liuska ei riitä, karsi hakemuksestasi tarpeettomat kohdat. Älä toista itseäsi.

Lopuksi

Muista, että vaikka työhakemuksen kirjoittaminen on työtä, työpaikan hakemisen tulee olla hauskaa. Ja vielä parempi, jos hauskuus näkyy kirjoituksestasi. Muutoinkin työhakemuksen etiketin ja dokumenttistandardien tuntemus antaa itseluottamusta hakemuksen kirjoittamiseen. Hyvin etiketin tunteva voi tyylikeinojen nimissä ja erottautuakseen massasta jossain määrin myös poiketa standardista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että toistuvat kirjoitusvirheet ja muut möhläykset voisi kuitata tyylikeinoina.

Toivotan sinulle paljon onnea työpaikkailmoitusten analysointiin ja työnhakuun.

Palaute (= ediste) on olennainen osa kehittymistä – myös työnhaussa

Palaute

Äidinkielen ja viestinnän opettajana olen nyt muutaman vuoden ajan valmentanut opiskelijoitani työnhakutilanteita varten. Käyn seuraavissa muutamassa postauksessani läpi ajatuksiani ja kokemuksiani työnhakuun liittyen. Tämän postauksen teemana on palaute − siis ediste.


Osallistuin viikonloppuna LinkedIn-palvelussa kiinnostavaan keskusteluun, jossa rekrytointeja työkseen tekevä konsultti kertoi antavansa kaikille työnhakijoille tasapuolisesti ja sinnikkäästi rakentavaa palautetta, vaikka hän kertoi saavansa vastaukseksi runsaasti ikäviä vastauksia ja suoranaista tiuskimista. Näinhän tilanne ei tietenkään saisi olla, sillä palaute on arvokas ja olennainen osa pitkän tähtäimen menestyksekästä työnhakua ja mitä tahansa oppimisprosessia. Kaiken lisäksi saamme palautetta kaiken aikaa tavalla tai toisella ympäristöstämme – halusimme sitä tai emme. Jo se on jonkinlainen palaute vastauksena omaan toimintaamme, että tulemme tai emme tule kutsutuiksi työhaastatteluun.

Palautteen antaja myös usein näkee paljon vaivaa palautetta kirjoittaessaan, kuten olen havainnut pyrkiessäni kirjoittamaan kaikille opiskelijoilleni jotakin kannustavaa kaikkiin heidän tekemiinsä tehtäväpalautuksiin koulussamme. Vaikka palaute voi hetkellisesti riipaista sydämestä, tiedän, että tehokkain tapa möhliä toistuvasti työnhaussa on viitata kintaalla tuolle arvokkaalle palautteelle. Kuka nyt haluaa kiivetä toistuvasti pylly edellä puuhun?

Tehokkain tapa oppia onkin olla korva herkkänä saatavilla olevalle palautteelle. Ei palautetta turhaan monissa yhteyksissä (mm. kasvatustieteessä) kutsuta nykyisin edisteeksi (engl. feedforward). Niinpä minäkin kutsun sitä tästä eteenpäin edisteeksi.

Etsi edisteelle sopiva hetki!

Entisenä urheiluvalmentajana olen tottunut ja harjaantunut palautt… siis edisteenantaja. Rakentavalle edisteelle on löydettävä kummallekin osapuolelle sopiva hetki, joka ei välttämättä ole heti suorituksen jälkeen. Urheiluvalmennuksessa saattoi joskus olla niin, että edistekeskustelu meni mököttämiseksi tai tiuskimiseksi. Tämä on ihan luonnollista varsinkin liian pian suorituksen jälkeen. Jos antaja tai saaja on väärässä olotilassa edisteen antamiseen tai vastaanottoon, on todennäköisesti parempi lykätä keskustelua myöhempään, kunnes kumpikin on rauhoittunut ja kykenee analysoimaan suoritusta rauhallisesti.

Sopivan hetken lisäksi edisteelle on löydettävä oikea muoto, joka sopii tismalleen vastaanottajalleen. Tämä vaatii muun muassa tunneälyä ja kykyä asettua toisen ihmisen asemaan. Toisin sanoen se, mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi lainkaan toiselle. Yksi voi haluta suoran ja koruttoman edisteen, kun taas toiselle liian suora lähestyminen saattaa tuottaa pahan mielen. Paha mieli ei tietenkään ole kenenkään etu, mutta toisaalta myöskään väärä informaatio pahan mielen välttämiseksi ei ole hyvä asia. Väärä informaatio suorituksesta voi pahimmillaan katkaista hyvän kehityksen ja suunnata keskittymistä pois olennaisesta.

Edisteen antoa ja vastaanottoa on syytä harjoitella

Niinpä onkin tärkeää harjoitella sekä edisteen antamista että vastaanottamista. Esimerkiksi monissa työnhakutilanteissa ei rekrytoijasta kuulu hakemuksen lähettämisen tai työhaastattelun jälkeen enää yhtikäs mitään, mikä on minusta surullista. Työnhakijan kannalta se on mielestäni aliarvioivaa, olipa kyse sitten miten inhimillisestä virheestä tahansa. Jos rekrytointitilanne vain unohdetaan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, jää työhakemuksensa kanssa ahkeroineelta jotakin olennaista saamatta. Ja siitä jää helposti myös muistikuva heikosti hoidetusta rekrytointiprosessista. Seuraavalla kerralla työpaikka voi jäädä ilman yhtä hyvää hakijaa.

Ongelmia on luvassa myös silloin, jos vastauksesta puuttuvat yhteystiedot, eikä vastaus anna riittävää tietoa siitä, miksi vastaanottajaa ei valittu seuraavaan vaiheeseen prosessissa. Itse pyrin aina soittamaan ja kysymään lisätietoja rekrytoijalta, jos vastauksesta löytyvät jonkinlaiset yhteystiedot. Usein niitä ei ole, mikä ei mielestäni ole kovin hyvää toimintaa rekrytoijalta sekään.

Tulimme LinkedIn-keskustelussa siihen lopputulokseen, että ehkä rekrytoija voisi kysyä työnhakijalta, sopiiko hänelle ottaa vastaan hieman edistettä tulevaisuutta varten. Tällaiseen kysymykseen luonnollisesti kannattaa sanoa: “Kyllä, kiitos.” Ediste kannattaa myös kuunnella nöyrästi ja huolellisesti, ja mikäli saadut vinkit kuulostavat järkeviltä, kannattaa pyrkiä parantamaan niiden mukaisesti jatkossa.

Jätä itsestäsi ja yrityksestäsi positiivinen mielikuva

Viestinnän opettajana muistutan, että rekrytoijan ja työnhakijan kannattaa miettiä, millaisen mielikuvan itsestään luo rekrytointitilanteessa ylipäätään. Tämän päivän työmarkkinoilla kilpailevat niin yritykset kuin työntekijätkin. Nähdäkseni kilpailutilanne on yllättävän tasa-arvoinen työnantajan ja työntekijän kilpaillessa omasta houkuttelevuudestaan avoimilla markkinoilla. Jossain määrin informaation epäsymmetrian vuoksi rekrytointia tekevällä yrityksellä on työnhakijaan nähden etulyöntiasema, minkä vuoksi laadukas viestintä rekrytoinnin aikana on rekrytoivalle organisaatiolle parhaimmillaan kilpailuetua tuottava tekijä. Ja heikoimmillaan asetelma on tietenkin päinvastainen.

Rekrytointitilanne on kuin käyntikortin jättäminen itsestään tai edustamastaan organisaatiosta. Ole siis asiallinen, anna edistettä ja ota talteen saamasi vinkit. Muista toivottaa työnhakijallesi onnea ja menestystä jatkoon, ja kiitä lämpimästi saamastasi edisteestä. Pienen pienilläkin teoilla ja signaaleilla voit luoda itsestäsi ja yrityksestäsi toiselle osapuolelle positiivisen mielikuvan, vaikkei työpaikkaa tällä kertaa olisi järjestynytkään.