Tag: korona

Opintovapaan ja syksyn opintojen aloitus – katsaus tulevaan vuoteen

Posted on by Ville Kilpiä

Tämä on merkityksellinen viikko siitä syystä, että minulla olisivat alkaneet työt maanantaina. Vaan eivätpä alkaneetkaan, koska aloitin koko lukuvuoden 2021-22 kestävän opintovapaani. Käytännössä siis opinnot Lapin yliopistossa alkavat joskus syyskuussa, mutta nyt minulla on ensi töikseni meneillään kirjallisuuden perusopintojen loppuunsaattaminen Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa.

Tällä hetkellä minulla on siis työn alla kirjallisuuden perusopintoihin kuuluva 3 opintopisteen laajuinen Länsimaisen kirjallisuuden historia -kurssi, johon kuuluvan esseekokoelman seuraava deadline on 10.8. Hieman kiire taitaa tulla. Kyse on kirjallisuuden perusopintojen viimeisestä kurssistani, jonka jälkeen pakolliset perusopinnot kaikkine antiikin kirjallisuuksineen on vihdoinkin lusittu. Aineopinnoissa on yleensä aina enemmän valinnanvaraa aiheiden valinnoissa, joten uskon niiden olevan aavistuksen pakkopullalta tuntuneita perusopintoja mielekkäämmät ja innostavammat.

Mitä teen sitten kirjallisuuden perusopintojen valmistumisen jälkeen? Sitten onkin aika siirtyä hallintotieteen opintojen pariin. Tämän lukuvuoden osalta unelmatilanne olisi se, että saisin opintoni vaiheeseen, jossa jäljellä olisi vain 40 opintopisteen laajuinen pro gradu -työ. Tällä hetkellä minulla on 120 opintopisteen maisterintutkinnosta suoritettuna 10 opintopistettä, eli tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi tämän vuoden aikana peräti 70 opintopisteen tekemistä. Katsotaan nyt, miten tässä sitten käy. Tarkoitus ei kuitenkaan ole uuvuttaa itseäni, vaan teen sen verran opintoja vuoden aikana kuin ehdin. Sitten vuoden lopuksi katsotaan, paljonko opintoja on kasassa, ja olenko esimerkiksi keksinyt hyvän ja kiinnostavan aiheen gradulleni. Kirjallisuuden opintoja teen siinä sivussa mitä jaksan ja ennätän.

Tällä hetkellä Suomen koronatilanne näyttää sellaiselta, että edelleenkin on syytä erityiseen varovaisuuteen. Saa nähdä, millaisia ratkaisuita Lapin yliopisto tekee etä- ja lähiopetuksen suhteen. Itselleni sopii oikein hyvin etäopiskelu, mutta tiedekirjastoa kyllä tarvitsen. Mikäli etäopetus on yliopiston suositus ja valinta, minun täytyy luultavasti alkaa käyttää esimerkiksi Vaasan yliopiston kirjastoa kurssikirjalllisuutta saadakseni. Tuskin on järkevää pelkän kirjallisuuden vuoksi matkustella Rovaniemelle ja takaisin. Viime lukuvuonna Seinäjoen ammattikorkeakoulun Exam-tila oli pettymyksekseni suljettu muiden oppilaitosten opiskelijoilta koronaan vedoten, joten jouduin matkustamaan tenttejä varten Seinäjoelta Vaasaan. Nopealla silmäyksellä tila on nyt avattu myös ulkopuolisille, mikä onkin erinomaisen hyvä ja tervetullut uutinen. Toivotaan, ettei koronan deltavariantin leviäminen saa taas ammattikorkeakoulua vetäisemään liinoja kiinni.

Tällaisin miettein siis opintovapaalle ja opintojen kimppuun. Edelleenkin tarkoituksena on edetä hitaasti mutta määrätietoisesti tavoitteita kohden. Blogissani tulen tämän vuoden aikana kertomaan tarkemmin etenemisestäni ja oppimastani.

Paluu kirjallisuuden opintojen pariin

Posted on by Ville Kilpiä

Kirjallisuuden opintoni ovat koko lukuvuoden 2019-20 olleet keskeneräisinä tekemättä. En ole kaiken työkiireen keskellä saanut niistä otetta. Oikein on harmittanut! Puheviestinnät sentään sain syksyllä tehtyä valmiiksi, joten ihan kaikki suunnitelmat eivät ole sentään menneet puihin.

Kirjallisuuden perusopintojen opinto-oikeuteni Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa piti päättyä viime viikonloppuun, jolloin oli viimeinen verkkoluento Kirjallisuustieteen perusteet -kurssilla. Olin jo aiemmin päättänyt, että koska en ennätä saada perusopintoja tuohon päivämäärään mennessä kokonaan tehtyä, yritän ainakin yhden kurssin saada suoritetuksi. Niinpä osallistuin mainitulle Kirjallisuustieteen perusteet -kurssille. Viimeisellä luentokerralla sitten kysyin, että koska opinto-oikeuteni päättyy huomenna, niin onko mahdollista palauttaa kurssityö sähköpostitse myöhemmin. Luennoitsija kuitenkin kertoi, että koronaepidemian vuoksi kaikkia keväällä päättyviä opinto-oikeuksia on jatkettu vuoden 2020 loppuun saakka. Niinpä sain nyt arvokasta lisäaikaa väsätä perusopinnot valmiiksi. Tätä tilaisuutta en aio jättää käyttämättä.

Moisesta iloisesta yllätyksestä innostuneena olenkin sitten opiskellut viimeksi kuluneet pari viikkoa ahkerasti erilaisia kirjallisuuden teorioita. Kirjallisuustieteen perusteet -kurssin kurssityöni palautin muutama päivä sitten. Siinä tarkastelin Franz Kafkan Maalaislääkäri-novellin syvämerkityksiä psykoanalyyttisen teorian ja vastaanoton teorioiden näkökulmasta.

Kirjallisuuden peruskurssin tehtäväpalautuksen jälkeen olen jo innokkaana aloittanut opiskelun Helsingin yliopiston avoimen yliopiston aineopintoihin kuuluvalla Kauhun ja pelon heijastuksia -kurssilla. Näin ollen saan jo aineopintojakin käyntiin. Tämäkin kurssi oli koronan vuoksi avattu ilmaiseksi jokaisen suoritettavaksi.

Nyt ainakin tiedän, mitä tulen tekemään koko opettajan kesälomani ajan. Kirjasto tulee varmasti tutuksi.

Äidinkielen ja kirjallisuuden pätevyysvaatimuksista

Suomessa perusasteen ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden pätevältä opettajalta vaaditaan vähintään toisessa aineessa (äidinkieli tai kirjallisuus) syventävät opinnot ja toisessa opetettavassa aineessa perus- ja aineopinnot. Lisäksi tarvitaan pedagogiset opinnot vähintään 60 opintopistettä. Ainakin aikaisemmin on lisäksi vaadittu puheviestintää 10 opintopistettä. Minulla on suoritettuna suomen kielestä ylempi korkeakoulututkinto, puheviestintä ja pedagogiset opinnot. Nyt suoritan kirjallisuutta perus- ja aineopintojen verran.

Kun saan kirjallisuuden opinnot valmiiksi, minulla on pätevyys halutessani hakea äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan virkoja. Pidän vaihtoehdoista lukiota itseäni kiinnostavimpana nykyisen ammatillisen koulutuksen ohella. Lukiossa minulla olisi äidinkielen ja kirjallisuuden opettamisen ohella pätevyys opettaa psykologiaa toisena opetettavana aineena, sillä olen suorittanut Helsingin yliopistossa psykologiaa perus- ja aineopintojen verran.

Lähde: Äidinkielen opettajain liitto ry.

Asiaa etäopiskelusta

Posted on by Ville Kilpiä

Koronaepidemian vuoksi koulut laitettiin keskiviikkona 18.3.2020 kiinni, ja siirryimme etäopetukseen myös Sedun Kurikan kampuksella. Tässä postauksessani kirjoitan muutamia havaintojani etätyöskentelystä opetusalalla – ja vielä tarkennettuna ammatillisessa opetuksessa. Taustaksi suosittelen lukemaan opettajakollegani Erja Sandbergin (22.3.2020) erinomaisen blogikirjoituksen etä- ja kotiopetuksen eroista, joissa hän huomauttaa, että vastuun opetuksen toteuttamisesta pitäisi edelleen olla kodin sijaan opettajalla. Tätä olen omassa työssäni pyrkinyt toteuttamaan käytännössä ja myös käymissäni keskusteluissa.

Miten itse toteutan etäopetusta?

Minun näkemykseni on, että etäopetuksessa – kuten tavanomaisessa lähiopetuksessakin – on tärkeää kyetä luomaan arkirytmiä oppimisen oheen. Tämä on lähiopetuksessa hyvin selkeää, kun oppitunti pidetään työjärjestykseen merkittynä aikana. Tästä olen pyrkinyt pitämään kiinni myös työssäni nyt etäopetuksen aikaan. Ainoa erotus on se, että tallennan oppituntini katsottavaksi myöhemmin niitä opiskelijoita varten, jotka eivät syystä tai toisesta (esim. työssäoppimisen vuoksi) pääse osallistumaan oppitunnille. Tätä toimintoa itse asiassa voisi hyvinkin hyödyntää myös silloin, kun koronan aiheuttama poikkeustilanne on päättynyt.

Käytössämme on Microsoft Teams -etätyöskentelyväline videoyhteyksineen ja keskustelualueineen. Itse olen päätynyt käyttämään Teamsia ainoastaan opetukseen, ja opiskelijat palauttavat tehtävänsä sitten Microsoftin OneDrive-kansioon, jonka he jakavat sitten minulle tehtävien tarkistusta varten. En tee mitään massiivisia tehtäväpaketteja, vaan käymme kullakin tunnilla yhdessä tiettyjä yhteisten tutkinnonosien äidinkielen opetussuunnitelmassa edellytettyjä tehtäviä läpi kuten normaaleilla äidinkielen tunneillakin. Sen lisäksi pyrimme keskustelemaan kuulumisista ja muista asioista kuten normaalistikin oppitunneilla. Poissaolot merkitsen normaalisti kuten lähioppitunneillakin, koska mielestäni oppituntien kiinnostavuus tulee nimenomaan vuorovaikutuksesta opiskelijoiden kanssa. Kukaan ei jaksa kuunnella yksin kanavalla höpisevää opettajaa.

Miksi etäopetuksen siis pitäisi olla valtava poikkeustilanne opetuksessa ja oppimisessa? Luonnollisesti eri oppiaineissa tarpeet ovat hyvin erilaisia. Esimerkiksi ammatillisten aineiden työsaliopetus siirtyi etäopetuksen myötä myös verkkoon, mikä luonnollisesti tekee työskentelyyn omat haasteensa. Myös se voi aiheuttaa opetukseen poikkeustilanteen, että kodeissa myös opettajat saattavat joutua katsomaan omien lastensa oppimisen ja koulunkäynnin perään samalla kun toteuttavat etäopetusta. Ammatillisessa äidinkielen opetuksessa digiopiskelun ei tarvitse mielestäni aiheuttaa suuria muutoksia ja poikkeuksia opetuksen tavanomaiseen toteuttamiseen. Samalla koen, että minun tehtäväni on auttaa kodeissa toimivia vanhempia heidän työkuormansa vähentämisessä. Samalla minun tehtäväni on tehdä opiskelusta verkossa (ja lähiopetuksessa) tuloksellista, mielekästä ja mielellään hauskaa. Opiskelijat viime kädessä päättävät, olenko tässä tavoitteessani onnistunut.