“Korkoa korolle on dynamiittia”

En siis ole matemaatikko, mutta prosenttilaskut voin sanoa vuosien harjoittelun myötä hallitsevani melko hyvin. Itse asiassa prosenttilaskuihin törmäämme jatkuvasti, halusimmepa tai emme. Prosentit tulevat eteen jatkuvasti niin lainaehtoja kuin vaikkapa säästöjemme potentiaalisia tuottoja vertaillessamme. Edellisessä postauksessani lupasin kertoa muutamia tärkeitä oppeja, jotka olen viimeisen vuosikymmenen aikana osakesäästämisestä oppinut. Postaukseni otsikko on lainaus Nordnetin sijoitusvalmentaja Martin Paasilta, joka esitteli taannoin korkoa korolle -periaatetta eräässä osakesäästämisen illassa.

Miten korkoa korolle -periaate toimii?

Korkoa korolle -periaate avautuu parhaiten pienen laskelman avulla. Oletetaan, että askin päivässä tupakoiva henkilö X päättää lopettaa tupakoinnin ja laittaa päivittäisen tupakka-askin hinnan (n. 7 euroa) jokaisena vuoden päivänä säästöön. En itse tupakoi, joten ilmeisesti tupakka-askin hinta on suunnilleen tuon verran. Kun henkilö X laittaa rahan säästöön kaikkina vuoden päivinä, hänelle kertyy vuositasolla säästöä reilut 2500 euroa.

Jos henkilö laittaa säännöllisesti joka vuosi rahan säästöön 0-korkoiselle pankkitililleen, hänellä on 25 vuoden kuluttua sukanvarressa noin 60 000 euroa. Jos hän taas laittaa joka vuosi säästöön jäävän rahan maltillisella 5 %:n osinkotuotolla osakkeisiin ja sijoittaa saamansa osingot uudelleen osakkeisiin samalla 5 %:n tuotolla, on hänellä 25 vuoden kuluttua säästössä 120 000 euroa. Kyse on siis pikavoittojen sijaan pitkäjänteisestä säästämisestä, jossa aika tekee työtä osakesäästäjän hyväksi.

Korkoa korolle.jpg
Korkoa korolle lisää tuottoa merkittävästi. Vihreällä merkittynä alkuperäisen pääoman kehitys ilman korkotuottoa, ja sinisellä säästöjen kehitys 5 %:n korolla.

Osakesäästötilin myötä korkoa korolle verottomaksi

Veronmaksajain Keskusliitto ry kertoo, että tähän asti pörssiin listattujen yhtiöiden osingot ovat olleet 85-prosenttisesti verotettavaa pääomatuloa, ja 15 % on verovapaata tuloa. Mikäli verotettavan pääomatulon määrä on yhteensä alle 30 000 euroa, verotettavasta 85 %:n osuudesta menee veroa 30 %. Näin ollen siis pienten osinkojen veroprosentti on 25,5 % ja yli 30 000 euron kokoisten pääomatulojen veroprosentti 28,9 %. Huolimatta verottajan kahmaisemasta osuudesta korkoa korolle -periaate jauhaa kuitenkin riittävän pitkällä tähtäimellä merkittävää taloudellista hyötyä säästäjälle jo nyt, joskin tahti on luonnollisesti huomattavasti hitaampi. Tähän on kuitenkin onneksi tulossa muutos, kun hallitus päätti budjettiriihessä osakesäästötilin käyttöönotosta vuodesta 2020 lähtien. Näin ollen vuodesta 2020 lähtien alle 50 000 euron osakesäästöjen verokohtelu menee graafin alkuosan tapaan verottomana, kunhan saadut osingot sijoitetaan uudelleen tuottamaan korkoa korolle -periaatteen mukaisesti.

Pienten osinkojen verokohtelun muuttaminen samalle tasolle sijoitusrahastojen verokohtelun kanssa on mielestäni erittäin tervetullut uudistus. Sen myötä korkoa korolle -periaate saadaan jauhamaan vaurautta suomalaisille veronmaksajille, ja samalla voidaan vähentää kansalaisten eläkeiän talousongelmia ja riippuvuutta eläkeyhtiöistä.

Ohessa vielä luettavaksi mm. Pörssisäätiön Sari Lounasmeren näkemyksiä osakesäästötilistä.

Osakesäästötilillä kohti kansankapitalismia

eduskunta budjettiriihi osakesäästötili Sipilän hallitus
4.9.2018 syysistuntokautensa aloittava eduskunta saa myöhemmin käsiteltäväkseen hallituksen vuoden 2019 talousarvion, joka sorvattiin elokuussa hallituksen budjettiriihessä. Kuva © Ville Kilpiä 2018 – All rights reserved.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen viimeinen budjettiriihi päättyi osakesäästäjän kannalta positiivisiin tunnelmiin, kun hallitus viimeinkin päätti, että Suomessa otetaan vuonna 2020 käyttöön osakesäästötili. Tämä on käytännössä ensimmäinen osakesäästäjän kannalta suotuisa poliittinen toimenpide ainakaan minun muistini mukaan, sillä aiemmin verotuksella on ohjattu rahavirtoja erilaisiin rahastosäästökohteisiin. Tämä siitäkin huolimatta, että esimerkiksi kevättalvella 2012 Sampo-konsernin konsernijohtaja Kari Stadighin kansallista pääomamarkkinastrategiaa pohtinut työryhmä ehdotti muun muassa pienten pörssiosinkojen verottomuutta tiettyyn euromäärään asti.

Stadighin työryhmän ansiokkaat toimenpide-ehdotukset muun muassa kotitalouksien pääomien ohjaamisesta pienten korkojen pankkitileiltä pörssiomistuksiin kuitenkin vaiettiin poliittisten päättäjien taholta, koska päättäjien on ollut perinteisesti vaikea luottaa kansalaisten kykyyn tehdä omaa talouttaan tai terveyttään koskevia päätöksiä ilman valtio-ohjausta. Lisäksi pörssiomistuksiin liittyy aina koko joukko mielestäni täysin vääriä käsityksiä muun muassa omistusten valtaisasta riskistä ja omistamisen keskittymisestä ainoastaan “hyväosaiselle eliitille”.

Toki muistan Matti Vanhasen kertoneen Porin Suomi Areenassa käydyssä keskustelussa ehkä kesällä 2012, että hänen pääministerikautensa suurin virhe oli nimenomaan se, ettei pienten pörssiosinkojen verovapautta saatu vietyä käytäntöön. Muistini mukaan siitä ei ollut Vanhasen pääministerikaudella edes puhetta pääministerin yksityisasioiden viedessä täyden huomion, mutta olin Matin kanssa tismalleen samaa mieltä pörssiosinkoaiheesta. Nyt aika on siis vihdoinkin kypsä, joskin sitä alkaa olla myös markkina. Täytyy kuitenkin muistaa, että osakesäästäminen ja etenkin korkoa korolle -periaate ovat aina tuottoisia, kunhan aikajänne vain on riittävän pitkä.

Jälkiviisautta ja tulevaisuudennäkymiä

Vuodesta 2012 näihin päiviin asti pörssi on ollut jatkuvassa nousussa, joten tuolloin tehty pienten pörssiomistusten verokohtelun helpottaminen olisi nykyhetkeen verrattuna ollut huomattavasti otollisempi ajankohta kansankapitalismin ylösajolle. Tätä nykyä pörssikurssit on jo valmiiksi hinnoiteltu korkealle, jolloin potentiaalisesti hyvin tuottavat ostokohteet ovat osakesäästäjän näkökulmasta aiempaa harvemmassa. Olisikin varsin ikävää, jos kurssien pitkään odotettu korjausliike ajoittuisi samaan aikaan, kun kotitaloudet alkavat ohjata pankkitileillä maanneita säästöjään osakesijoituksiin verotuksen kannustamana.

Nimittäin vuonna 2020 Euroopan Keskuspankin koronnostot ovat kenties tämän postauksen kirjoitushetkeä ajankohtaisempia, mikä tulee tarkoittamaan pääomien ohjautumista riskisistä osakkeista vakaampiin korkosijoituksiin ja samalla osakekurssien laskua. Kansainvälisen perspektiivin ymmärtäminen onkin osakesäästäjälle (ja päättäjälle) tärkeää, sillä Helsingin Pörssi on maailmanlaajuisesti hyvin pieni markkinapaikka, jossa suurten markkinoiden heilahdukset näkyvät välittömästi. Kansainvälisten riskien (esim. täysimittainen kauppasota tai eurokriisin kärjistyminen) toteutuminen näkyisi siis välittömästi dippinä Helsingin pörssissä.

On kuitenkin sanottava, että päätöksen tekeminen on parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vaikka pörssiomistusten riski korkeilla kurssitasoilla on tietenkin matalampia riskisempää. Kurssien heilahdukset joka tapauksessa edellyttävät osakkeisiin säästävältä riskienhallintaa, hajautusta sekä malttia.

Lopuksi

Kasvavista riskeistä huolimatta osakesäästötilin tuominen osaksi kansallista pääomamarkkinaa on hyvin tervetullut uudistus. Jos kansalaiset saataisiin ohjaamaan vaikkapa osakkeisiin se rahasumma, joka viikoittain kulutetaan nyt Lottoon, pidemmällä tähtäyksellä kansakunta vaurastuisi kokonaisuutena huomattavasti nykyiseen verrattuna. Muutenhan osakesäästämistä ei pidä sekoittaa lottoamiseen tai pelaamiseen. Se on säästämistä, jossa pitkäjänteisyyden merkitys korostuu.

Lisäksi on vielä pakko sanoa, että toivottavasti oppositio ei nyt vaalikiihkoissaan mene sähläämään hallituksen ansiokasta esitystä vaikkapa siksi, että kansankapitalismi-nimessä esiintyy sana kapitalismi. Asioiden taustaa on syytä ymmärtää, sillä ymmärtämättömyys lisää epätasa-arvoa. Osakesäästötilissä ei ole kyse “eliitin” suosimisesta, vaan omistamisen ja vaurastumisen tuomisesta jokaisen kansalaisen ulottuville.


Kirjoitan tämän tekstin jälkeen muutamia postauksia viimeisen vuosikymmenen aikana osakesäästämisestä oppimiani asioita.