“Korkoa korolle on dynamiittia”

En siis ole matemaatikko, mutta prosenttilaskut voin sanoa vuosien harjoittelun myötä hallitsevani melko hyvin. Itse asiassa prosenttilaskuihin törmäämme jatkuvasti, halusimmepa tai emme. Prosentit tulevat eteen jatkuvasti niin lainaehtoja kuin vaikkapa säästöjemme potentiaalisia tuottoja vertaillessamme. Edellisessä postauksessani lupasin kertoa muutamia tärkeitä oppeja, jotka olen viimeisen vuosikymmenen aikana osakesäästämisestä oppinut. Postaukseni otsikko on lainaus Nordnetin sijoitusvalmentaja Martin Paasilta, joka esitteli taannoin korkoa korolle -periaatetta eräässä osakesäästämisen illassa.

Miten korkoa korolle -periaate toimii?

Korkoa korolle -periaate avautuu parhaiten pienen laskelman avulla. Oletetaan, että askin päivässä tupakoiva henkilö X päättää lopettaa tupakoinnin ja laittaa päivittäisen tupakka-askin hinnan (n. 7 euroa) jokaisena vuoden päivänä säästöön. En itse tupakoi, joten ilmeisesti tupakka-askin hinta on suunnilleen tuon verran. Kun henkilö X laittaa rahan säästöön kaikkina vuoden päivinä, hänelle kertyy vuositasolla säästöä reilut 2500 euroa.

Jos henkilö laittaa säännöllisesti joka vuosi rahan säästöön 0-korkoiselle pankkitililleen, hänellä on 25 vuoden kuluttua sukanvarressa noin 60 000 euroa. Jos hän taas laittaa joka vuosi säästöön jäävän rahan maltillisella 5 %:n osinkotuotolla osakkeisiin ja sijoittaa saamansa osingot uudelleen osakkeisiin samalla 5 %:n tuotolla, on hänellä 25 vuoden kuluttua säästössä 120 000 euroa. Kyse on siis pikavoittojen sijaan pitkäjänteisestä säästämisestä, jossa aika tekee työtä osakesäästäjän hyväksi.

Korkoa korolle.jpg
Korkoa korolle lisää tuottoa merkittävästi. Vihreällä merkittynä alkuperäisen pääoman kehitys ilman korkotuottoa, ja sinisellä säästöjen kehitys 5 %:n korolla.

Osakesäästötilin myötä korkoa korolle verottomaksi

Veronmaksajain Keskusliitto ry kertoo, että tähän asti pörssiin listattujen yhtiöiden osingot ovat olleet 85-prosenttisesti verotettavaa pääomatuloa, ja 15 % on verovapaata tuloa. Mikäli verotettavan pääomatulon määrä on yhteensä alle 30 000 euroa, verotettavasta 85 %:n osuudesta menee veroa 30 %. Näin ollen siis pienten osinkojen veroprosentti on 25,5 % ja yli 30 000 euron kokoisten pääomatulojen veroprosentti 28,9 %. Huolimatta verottajan kahmaisemasta osuudesta korkoa korolle -periaate jauhaa kuitenkin riittävän pitkällä tähtäimellä merkittävää taloudellista hyötyä säästäjälle jo nyt, joskin tahti on luonnollisesti huomattavasti hitaampi. Tähän on kuitenkin onneksi tulossa muutos, kun hallitus päätti budjettiriihessä osakesäästötilin käyttöönotosta vuodesta 2020 lähtien. Näin ollen vuodesta 2020 lähtien alle 50 000 euron osakesäästöjen verokohtelu menee graafin alkuosan tapaan verottomana, kunhan saadut osingot sijoitetaan uudelleen tuottamaan korkoa korolle -periaatteen mukaisesti.

Pienten osinkojen verokohtelun muuttaminen samalle tasolle sijoitusrahastojen verokohtelun kanssa on mielestäni erittäin tervetullut uudistus. Sen myötä korkoa korolle -periaate saadaan jauhamaan vaurautta suomalaisille veronmaksajille, ja samalla voidaan vähentää kansalaisten eläkeiän talousongelmia ja riippuvuutta eläkeyhtiöistä.

Ohessa vielä luettavaksi mm. Pörssisäätiön Sari Lounasmeren näkemyksiä osakesäästötilistä.