Voiko ruoka pelastaa maailman?

Olen itse sekasyöjä, mutta kerta toisensa jälkeen kallistun yhä useammin kasvisvaihtoehdon puoleen ruokaa valitessani. Haluan yhä useammin tehdä ruokavalintoja mieluiten yhteisen ympäristömme huomioiden – tulevaisuudessa toivottavasti vielä nykyistäkin enemmän. Viime viikolla osallistuin Helsingin yliopiston Alumniyhdistyksen Särki, sirkka vai kaura? -tapahtumaan, jossa käsiteltiin erityisesti ruuan eettisyyttä ja päivittäisten ruokavalintojemme vaikutuksia ympäristöömme ja samalla omaan terveyteemme.

Tämä postaus sisältää ainakin itselleni pysäyttäviä faktoja ja samalla uutta tietoa siitä, millä tavoin voin vähentää omaa ravinnejalanjälkeäni ja parantaa siten ympäristön tilaa. Pääsin myös tilaisuudessa maistamaan ensi kertaa sirkkoja, joissa on runsaasti potentiaalia tulevaisuuden maailmaa varten.

Paneelikeskustelun avasi Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola.

Gold&Green tunnetaan Nyhtökaurasta™.

Seppo Knuuttila puhui ravinnejalanjäljen pienentämisestä.

“Särkeä, sirkkoja vai kauraa?”, kysyttiin paneelikeskustelussa.

Tilaisuus alkoi Helsingin yliopiston päärakennuksessa, jossa rehtori Jukka Kola avasi illan. Sitten ääneen pääsi vuoden alumni, Gold&Green-yrityksestään tuttu Reetta Kivelä, joka piti esityksen elintarvikkeiden eettisyyden tärkeydestä sekä omasta tuotteestaan Nyhtökaurasta™. Tämän osuuden jälkeen uudessa Tiedekulmassa oli vuorossa paneelikeskustelu ja leikkimielinen kilpailu, jossa Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelän johdolla keskusteltiin muun muassa tulevaisuuden ruokakulttuurista. Paneelissa Kivelä edusti kauraa, EntoCube Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Perttu Karjalainen sirkkoja sekä Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiöstä Itämeren särkeä.

Kauraa, sirkkoja ja särkeä lautaselle

“Kaura on edullista ja terveellistä lähiruokaa, jolla on pieni ympäristökuormitus”, kirjoittaa Luonnonvarakeskuksen genomisen ravitsemuksen professori Raija Tahvonen blogikirjoituksessaan 23.5.2016. Toisin sanoen kauralla on useita terveysväittämiä, kuten että se näyttää tutkimusten perusteella ehkäisevän 2-tyypin diabetesta ja sydän- ja verisuonitauteja. Nyhtökaura™ on erinomainen esimerkki terveellisestä kasvisruuasta, jota on kaiken lisäksi helppo käyttää tismalleen samanlaisissa ruuissa kuin mihin vaikkapa jauhelihaa normaalisti käytämme.

Perttu Karjalainen viittasi omassa osuudessaan Food and Agriculture Organization of the United Nations FAO:n raporttiin Edible Insects – Future prospects for food and feed security, jonka alkusanat alkavat vapaasti käännettynä: “On laajalti hyväksytty tosiasia, että vuoteen 2050 mennessä maapallolla elää 9 miljardia ihmistä. Jotta tähän lukuun voidaan sopeutua, nykyisen ruuantuotannon täytyy lähes tuplaantua.” Koska ruuantuotannon merkittävä lisääminen perinteisin keinoin on hankalaa, tarjoavat sirkat ja muut hyönteiset tulevaisuudessa mahdollisen ratkaisun haasteeseen verrattain kestävän ja edullisen tuotantotapansa sekä ravitsevuutensa vuoksi. Hyönteisiä sisältävistä tuotteista toistaiseksi kaupoissa on saatavilla ainakin Fazer Sirkkaleipä. Oma ensikokemukseni sirkoista oli tosi positiivinen.

Särkikalojen osalta Marjukka Porvari muistutti, että peräti 60 % Itämeri-jalanjäljestämme tulee ruokavaliostamme, ja muutoinkin ilmaston näkökulmasta lähiruuan määrää pitäisi lisätä. Suomen ympäristökeskuksen Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila esitteli Itämeri-laskurin ja kertoi, että kaikkein tehokkain Itämeren kuormitusta vähentävä tekijä on lisätä Itämeren särkikalojen määrää ruokavaliossamme. Suomalaisten keskimääräinen lihankulutus on nykyisellään peräti 80 kiloa vuodessa per lurjus. Vastaavasti Itämeren villiä kalaa suomalaiset syövät keskimäärin yhden vaivaisen kilon vuodessa per henkilö. Lihan korvaaminen kasvisruualla pienentää Knuuttilan mukaan välittömästi ravinnejalanjälkeä viidenneksellä. Vegaaniruokavalion avulla taas voi puolittaa oman ravinnejalanjälkensä. Mutta varsinainen yllätys on, että jos helsinkiläinen sekasyöjä puolittaa lihankulutuksensa ja korvaa tämän puolikkaan kestävästi pyydetyllä villillä Itämeren särjellä, hänen ravinnejalanjälkensä pienenee peräti kolme neljännestä! Tämä johtuu muun muassa siitä, että kalojen mukana vesistöstä poistuu sinne jo päätyneitä ravinteita.

Suomalaisten Itämerestä kestävästi pyydetyn kalan kulutusta pitäisi siis ilman muuta saada lisättyä nykyisestä. K-kaupoista löytyvä Pirkka Saaristolaiskalapihvi sekä ainakin Prismoista ja K-Citymarketeista löytyvä Järki särki ovat esimerkkejä kuluttajien saatavilla olevista tuotteista, jotka pienentävät ruokavalion ravinnejalanjälkeä vähentämällä vesistöjen ravinnekuormitusta.

Lopuksi

Palaan vielä otsikon kysymykseen, voiko ruoka pelastaa maailman. Siltä kyllä tuntuu, että ihmiskunta tekee kaikin tavoin parhaansa, ettei maailmaa pelasteta sen paremmin syömällä kuin muillakaan keinoilla. Jos kuitenkin mahdollisimman moni ryhtyisi aktiivisesti tekemään maailmasta parempaa omalta kohdaltaan omilla yksilöllisillä kulutusvalinnoillaan, niin ainakin pieniä muutoksia voisi nähdä joillakin osa-alueilla. Ehkä Itämeren kuormitus vähenisi, ehkä uimarannat pysyisivät sinilevästä vapaina, ehkä jotkin uhanalaiset eläinlajit säästyisivät sukupuutolta, ehkä maapallon kuormitus vähentyisi, ehkä ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä, ehkä viisailla ja kestävillä valinnoilla ruokaa riittäisi yhä useammalle maailmassa elävälle ja ehkä lastenlastenlapsemmekin voisivat nauttia elämästä planeetta maan päällä ilman suojapukuja ja happilaitteita. Kukapa tietää.

Videotallenteen illan paneelikeskustelusta löydät täältä.