Kirjoitukseni sisältävät pohdintaa kirjallisuudesta, yhteiskunnasta ja työelämästä. Jos nämä teemat puhuttelevat, voit tilata uudet kirjoitukset suoraan sähköpostiisi.
-
Vetovoimaa mitataan, mutta missä syntyy pitovoima?
Lue lisää: Vetovoimaa mitataan, mutta missä syntyy pitovoima?Kaupunkien vetovoimaa mitataan aktiivisesti, mutta pitovoima jää usein vähemmälle huomiolle. Tässä tekstissä tarkastelen, miten taloustieteen näkökulmat, yksilön preferenssit ja identiteetti selittävät sitä, miksi ihmiset eivät pelkästään muuta kaupunkeihin vaan myös jäävät tai lähtevät.
-
Minna Canth ja suomalaisen realismin murros
Lue lisää: Minna Canth ja suomalaisen realismin murrosMinna Canth tunnetaan tasa-arvon ja sananvapauden puolustajana, mutta hänen merkityksensä suomalaiselle kirjallisuudelle on vähintään yhtä keskeinen. 1800-luvun lopulla hän oli mukana siirtämässä kirjallisuutta kansallisromanttisista ihanteista kohti realismia – arkea, ristiriitoja ja tunnistettavaa todellisuutta. Canthin tuotanto ei ainoastaan kuvannut maailmaa, vaan pakotti katsomaan sitä sellaisena kuin se on.
-
Teksteistä ja niiden tekemisestä: Kynä, kone ja ajattelun rytmi
Lue lisää: Teksteistä ja niiden tekemisestä: Kynä, kone ja ajattelun rytmiKynä vai kone? Keskustelu oppimisesta digiaikana kääntyy usein välineisiin, vaikka keskeisempi kysymys liittyy ajatteluun. Milloin oppiminen vaatii hidastamista, ja miten erilaiset oppijat tulisi huomioida tässä tasapainossa?
-
Linna kylän yläpuolella – mitä Kafka kertoo merkityksen etsimisestä?
Lue lisää: Linna kylän yläpuolella – mitä Kafka kertoo merkityksen etsimisestä?Mitä Kafkan Linna kertoo merkityksen etsimisestä? Esseemäinen tulkinta lukemisesta, eksistentialismista ja ihmisen tarpeesta tulla nähdyksi.
-
Jürgen Habermas (1929-2026) – keskustelun puolustaja
Lue lisää: Jürgen Habermas (1929-2026) – keskustelun puolustajaJürgen Habermasin ajattelu muistuttaa, että demokratia elää keskustelusta. Lyhyt kunnianosoitus filosofille, joka puolusti rationaalista julkista keskustelua.
-
Sikojenlahdesta nykypäivän päätöksentekoon – Mitä ryhmäpsykologia voi opettaa vallasta?
Lue lisää: Sikojenlahdesta nykypäivän päätöksentekoon – Mitä ryhmäpsykologia voi opettaa vallasta?Sikojenlahden maihinnousun jälkeen psykologi Irving Janis kehitti käsitteen groupthink kuvaamaan ilmiötä, jossa päätöksentekoryhmä alkaa tavoitella yksimielisyyttä kriittisen ajattelun kustannuksella. Kun tähän yhdistyvät liiallinen itsevarmuus, menneisyyden kokemuksiin nojaava ajattelu ja päätöksiin sitoutumisen eskaloituminen, syntyy helposti vaarallinen yhdistelmä. Mitä ryhmäpsykologia voi opettaa vallasta – ja mitä siitä voi oppia arjen johtamisessa?