Liityin Helsingin Polkupyöräilijät ry:n jäseneksi

HePo.jpg

Liityin viime viikolla uudelleen muutaman vuoden tauon jälkeen Helsingin Polkupyöräilijät ry:n jäseneksi. Olin jo muutama vuosi sitten HePon jäsen, mutta opintoja aloittaessani karsin taloudellisten syiden perusteella käytännössä kaikki jäsenyyteni. Nyt oli kuitenkin paluun aika, kun viime viikonlopun Maailma kylässä -festivaaleilla osuin HePon standille.

HePo on omien sanojensa mukaan “Suomen suurin ja vanhin edelleen toimiva liikennepoliittinen paikallisyhdistys, jolla on jäseniä yli 1600”. Yhdistys ottaa kantaa ja pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti pääkaupunkiseudun polkupyöräilyä koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi yhdistys kokoaa polkupyöräilijöitä yhteen.

Pyrin ajamaan käytännössä kaikki matkat fillarilla, joten törmään käytännössä päivittäin liikenteessä erilaisiin liikenteen haasteisiin. Olen ennen kaikkea hyötypyöräilijä kaupungissa, jossa fillarointi on samalla nopein, terveellisin ja ekologisin liikkumismuoto siirtymiin paikasta toiseen. On sanottava, että oman näkemykseni mukaan liikennekulttuurimme on kehittynyt monimuotoisempaan ja siten positiivisempaan suuntaan viime vuosina. Toki yhä on paikoitellen haasteita yhteispelissä ja liikennejärjestelyissä, mutta eteenpäin on mielestäni menty niin liikenneinfran kuin -käyttäytymisenkin osalta. Tämän kehityksen vuoksi näen jäsenyyteni HePossa erittäin perustelluksi ja tärkeäksi. Pyrin samalla jäsenyydelläni alleviivaamaan omaa fiksua, taloudellista ja muut liikkujat huomioivaa liikennekäyttäytymistä.

HePon standi MK-festareilla.jpg
Otso Kivekäs ja Jari Kirjalainen HePon standilla.
HePo ajopaita
Liikenteessä HePon jäsenet voi tunnistaa muun muassa keltaisesta ajopaidasta.

6 thoughts on “Liityin Helsingin Polkupyöräilijät ry:n jäseneksi

    1. Terve, Vellu – mahtavaa! On myös kivaa kun kommentoit täällä. On kunnia saada puheenjohtaja blogin lukijavieraaksi. Kukaties vaikka joskus ihan vierailemaan blogiin muutenkin.

      Twiitti kuulostaa tosi kivalta idealta, eli saa ilman muuta 🙂 HePolla oli muuten tosi kiva standi siellä Maailma kylässä -festareilla.

      Like

  1. Mun havainnot viime viikoilta on olleet aika karuja, siis pyöräilijöiden liikennekäyttäytymisen suhteen. Ajetaan asenteella, että muut väistää, jolloin autoilijat äkkijarruttavat ja jalankulkijat hyppivät alta. Ryhmitytään väärin ajokaistalla, ja sitten hakataan auton ikkunaan, kun autoilija kuvittelee, että vasemmalle ryhmittyvä pyöräilijä itse asiassa kääntyisi vasemmalle eikä suinkaan oikealle. Ajetaan päin punaisia, kaahataan jalkakäytävällä. Näen läheltä piti -tilanteita melkein päivittäin, ja aivan liian usein niihin tilanteisiin on syypää juuri pyöräilijä.

    Onneksi liikenteessä on myös paljon kohteliaita pyöräilijöitä, joille liikenne- ja käyttäytymissääntöjen noudattaminen on itsestäänselvyys. Tähän joukkoon lasken myös itseni. Silloin, kun meinasin vielä saada hepulin Helsingin keskustan pyöräreiteistä, ennen muuta rautatieaseman kieppeillä, valitsin toisen reitin ollakseni hepuloimatta. Nykyään osaan ottaa rennosti myös aseman hujakoilla. Kunnon ennakoinnilla siinäkin on mukavaa ajaa, ja sitten vain kello kilisemään ja hymy päälle, kun jalankulkijat jälleen kerran toikkaroivat aivan väärässä paikassa 🙂

    Liked by 1 person

    1. Nii-in, etenkin näillä hellekeleillä nyt tietysti on kaikki liikkeellä – tänään olikin paljon hiljaisempaa 🙂 Ja kun on paljon jengiä joka paikassa, niin väistämättä niitä tilanteita osuu näköpiiriin. Tiedostan kyllä, et monesti fillaristeilla on vähän vääränlainen ote kaupunkiliikenteeseen, kun koitetaan mitata kadenssia tai työmatkaan kulunutta aikaa. Itse kannatan sellaista määrätietoista, tasaista ja muiden liikenteessä liikkujien kannalta helposti ennakoitavaa tapaa ajaa. Se stemmiin kiinnitettävä soittokello on muuten ollut täydellinen ostos…

      Liked by 1 person

  2. Soittokello on niin tarpeen etenkin keskustassa, ja mun mielestä jalankulkijat suhtautuvat siihen paremmin kuin ennen. Että “jaahas, päädyin väärään paikkaan…” ja sitten väistävät. Yksi asia, joka mua ihan keskustassa aiemmin häiritsi oli se, että kellon soitolla sain aikaan aivan liian usein joko äkäisiä katseita tai sitten, no, en mitään. Eli kyllä se liikennekulttuuri onneksi pikkuhiljaa muuttuu.

    Liked by 1 person

    1. Joo, kello on toki lakisääteinen varuste, eli nyt konkelini täyttää myös sen kohdan lain kirjasta. Mulla itselläni on ollut jos jonkinlaista kellohökötystä tässä vuosien varrella, mut yksi toisensa jälkeen ne on joko hajonneet tai oon muuten heittänyt kellon mäkeen ajamista häiritsemästä. Vasta nyt toi stemmiin kiinnitettävä on oikeassa paikassa, ei häiritse, on helposti saatavilla ja kestävän oloinen. Suosittelen muillekin, ja Hepon jäsenet saavat sen 10 %:n jäsenalennuksen Pelagosta.

      Minusta oikeastaan kellon soittamisen ainoat ongelmat liittyy jalankulkijoiden käyttämiin digilaitteisiin ja kuulokkeisiin sekä välinpitämättömyyteen selkeästi merkityistä pyöräteistä tai ympärillä kuuluvista äänistä. Mitenköhän sen saisi vielä integroitua suomalaisen liikennekulttuurin DNA:han, etteivät digilaitteet kuulu liikenteeseen – oli liikkeellä sitten fillarilla, jalan, autolla tai millä vaan välineellä kuljettajan ominaisuudessa?

      Liked by 1 person

Comments are closed.